Välillinen tarkastusoikeus

Ensi vuodenvaihteessa voimaan tulee uusi turvallisuusselvityslaki. Se mahdollistaa eräin edellytyksin nyt julkisuudessa paljon esillä olevan poliisin epäiltyjen rekisterin käytön turvallisuusselvityksissä. Suhtauduin tämän rekisterin käyttöön edellä mainituissa tarkoituksissa torjuvasti. Hallituksen esitystä hyväksyessään eduskunta liitti päätökseensä ponnen, joka edellyttää, että hallitus antaa hallintovaliokunnalle kattavan selvityksen viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä toimenpiteistä poliisin henkilörekisterien laadun varmistamiseksi ja käsittelyn lainmukaisuudesta huolehtimiseksi ja että huolehditaan myös koulutuksesta, ohjauksesta ja valvonnan kehittämisestä. Hallintovaliokunta myös edellytti, että tietosuojavaltuutettu suorittaa rekisterinpitäjän kehittämistoimenpiteiden jälkeen tarkastuksen.

Olemme jo tehneet epriin kohdistuvaa laillisuusvalvontaa jatkuvasti välillisen tarkastusoikeuden käytön yhteydessä.

Tästäpä päästäänkin toiseen kuumaan perunaan; miten tarkastusoikeutta käytetään poliisin rekistereihin. Asia on nähdäkseni täysin riidaton. Myös poliisin kohdalla pyyntö esitetään ensin rekisterinpitäjälle, joka myös suorittaa henkilön tunnistamisen. Aiemmin voimassa olleessa poliisin henkilörekisterilaissa oli nimenomainen pykälä tarkastusoikeuden toteuttamisesta, jossa ei siinäkään ollut mitään poikkeusta edes tarkastusoikeuden ulkopuolelle jäävien rekisterien osalta. Nykyisessä viitataan henkilötietolain 26 § ja 28 §§:iin. Ensin mainittu koskee oikeutta saada tarkastaa ja jälkimmäinen tarkastustapaa. Kirjevaihtoehto on jätetty poliisin henkilötietolaissa tässä kohtaa pois.

Asiaa koskevan hallituksen esityksen (HE 93/2002vp) mukaan; "Samoin kuin nykyisin tietosuoja- ja tietoturva- sekä poliisitoiminnallisista syistä rekisteröidyn olisi esitettävä pyyntö henkilökohtaisesti ja todistettava henkilöllisyytensä."

Tietosuoja tarkoittaa kokonaista tiedollisten oikeuksien joukkoa. Nuo oikeudet voidaan tiivistää käsitteeseen tiedollinen itsemääräämisoikeus. Muut eivät voi päättää käyttää rekisteröidyn puolesta tälle henkilökohtaisesti kuuluvaa oikeutta. Edes asiamiehen käyttö ei ole sallittua, niin henkilökohtaisesta oikeudesta on kysymys.

Tietoturva tässä yhteydessä korostuu erityisesti siksi, että jokaisesta välillisestä tarkastusoikeustapauksesta annamme tiedon rekisteröidylle. Miltäköhän ihmisistä tuntuisi saada odottamattaan ja pyytämättään tietosuojavaltuutetun toimistolta kirje välillisen tarkastusoikeuden käytöstä. Voisi ehkä johtaa spekulaatioihin identiteettivarkauksista, erityisesti jos tietoon tulisi tapauksia, joissa vastaus toimitettaisiinkin jollekulle sivulliselle tämän antamaan osoitteeseen.

Lähestytään asiaa sitten positiivisesti palveluperiaatteen kannalta; oikeus saada tarkastaa itseään koskevat tiedot -nimisen oikeuden ulkopuolelle jäävät eräät poliisin ja eräiden muiden viranomaisten rekisterit. Niidenkin osalta (tietosisältö) voidaan kuitenkin käyttää sanottua oikeutta sanotulla tavalla (toteutustapa), mutta rekisterinpitäjä on oikeutettu olemaan antamasta tietoja suoraan rekisteröidylle. Sen sijaan poliisin osalta sen on välitettävä tietoja koskeva pyyntö tietosuojavaltuutetun toimistoon ja annettava kaikki muut mahdolliset tiedot ja myös tieto siitä, ettei henkilöä ole rekisteröity. On myös hyvä huomata, että meidän toimistomme sijaitsee Helsingin Pasilassa, emmekä siis ole "paikallisesti" läsnä muualla. Poliisi on. Samalla kun jättää palvelupyynnön ja todistaa henkilöllisyytensä saa käyttää itsellään olevia muita oikeuksia.

Henkilötietojen suojaa, oikeusturvaa ja laillisuusvalvontaa toteutetaan siis tietosuojavaltuutetun välillisillä tarkastuksilla. Näiltä toimistomme kotisivuilta löytyy runsaasti tietosuojaan liittyvää ohjausmateriaalia ja lomakkeita. Olemme aina kykyjemme mukaan käytettävissänne!