Usein kysyttyä terveydenhuollosta

Jos potilastiedoissasi on virheitä, voit pyytää niiden oikaisemista. Oikaisupyyntö esitetään siihen terveydenhuollon toimintayksikköön, jonka toiminnassa kirjatuista tiedoista on kysymys. Tarvittaessa voit pyytää neuvoja kyseessä olevan yksikön tietosuojavastaavalta tai potilasasiamieheltä.

Voit pyytää virheellisten tietojen oikaisemista. Pyyntö esitetään sille terveydenhuollon palvelujen tarjoajalle, jonka toiminnassa kirjatuista tiedoista on kysymys. Kela ei voi oikaista Omakannan kautta näkyviä kirjauksia.

Lue lisää Omakannasta. Katso myös Kanta-palveluja koskevat usein kysytyt kysymykset.

Tietosuojavaltuutetun toimivaltaan ei kuulu arvioida lääketieteellisen arvion oikeellisuutta. Tietosuojavaltuutettu ei sen vuoksi määrää korjattavaksi esimerkiksi diagnoositietoja. Tietosuojavaltuutettu ei voi määrätä oikaistavaksi potilastietoihin merkittyä lääketieteellistä arviota myöskään muualta saadun lääkärinlausunnon perusteella.

Jos potilas on tyytymätön saamaansa hoitoon tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimintaan, hän voi tehdä potilaslaissa tarkoitetun muistutuksen kyseisen terveydenhuoltoyksikön johtavalle lääkärille tai vastaavalle.

Potilastiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä voi luovuttaa sivulliselle eli muulle kuin samassa terveydenhuollon toimintayksikössä potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuville henkilöille joko potilaan suostumuksella tai silloin, jos oikeudesta tietojen luovuttamiseen tai saamiseen säädetään lainsäädännössä.

Tietojen luovuttaja on vastuussa siitä, että luovuttaminen tapahtuu lainmukaisesti. Tietoja pyytävältä taholta on tarvittaessa syytä pyytää lisätietoja esimerkiksi siitä, mihin tarkoitukseen tietoja tarvitaan sekä minkä lain säännöksen perusteella tietoja pyydetään.

Potilastiedot ovat salassa pidettäviä, eikä niitä saa luovuttaa sivulliselle ilman potilaan suostumusta tai luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä. Myös potilaan omaiset ovat sivullisia, eikä heillekään yleensä voida luovuttaa potilastietoja ilman potilaan suostumusta.

Jos täysi-ikäinen potilas ei pysty päättämään hoidostaan esimerkiksi mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi, ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä on kuultava potilaan laillista edustajaa, lähiomaista tai muuta läheistä sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Hoitoon on tällöin saatava potilaan laillisen edustajan, lähiomaisen tai muun läheisen suostumus. Jotta tällainen henkilö kykenee arvioimaan suostumuksen antamista, hänellä on oikeus saada kuulemista ja suostumuksen antamista varten tarpeelliset tiedot potilaan terveydentilasta.

Jos alaikäinen potilas ei kykene itse päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Tällä on silloin oikeus saada selvitys alaikäisen lapsensa terveydentilasta, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä lapsen hoidosta.

Jos alaikäinen potilas ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen itsensä kanssa. Alaikäinen potilas voi tällöin kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antamisen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen.

Kuolleen potilaan terveyden- ja sairaanhoitoa koskevia tietoja voidaan luovuttaa henkilölle, joka tarvitsee niitä tärkeiden etujensa ja oikeuksiensa selvittämiseen ja toteuttamiseen. Tietopyyntö tulee esittää kirjallisesti ja perusteltuna asianomaiselle terveydenhuollon toimintayksikölle tai ammattihenkilölle. Tässä tapauksessa tietoja voi saada myös muu henkilö kuin omainen.

Laissa kuolemansyyn selvittämisestä säädetään erikseen omaisen oikeudesta saada tietoja asiakirjoista, jotka koskevat kuolinsyyn selvittämistä.

Voit saada tiedon siitä, kuka on käyttänyt tai kenelle on luovutettu sinua koskevia potilastietoja. Pyyntö esitetään kirjallisesti sille terveydenhuollon palvelujen antajalle, jonka toiminnassa epäilet perusteettoman käsittelyn tapahtuneen. Tiedot annetaan lokirekisterin perusteella viivytyksettä ja maksutta.

Tietoja ei ole mahdollista saada, jos niiden antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa potilaan terveydelle tai hoidolle tai jonkun muun oikeuksille. Kahta vuotta vanhempia käsittelyä koskevia tietoja voi saada vain erityisestä syystä.

Jos katsot, että sinua koskevia potilastietoja on käytetty tai luovutettu ilman riittäviä perusteita, tietoja käyttäneen tai tietoja saaneen palvelujen antajan on annettava sinulle pyynnöstä selvitys tietojen käytön tai luovuttamisen perusteista.

Tämä oikeus perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Tietosuojavaltuutettu ei ole toimivaltainen arvioimaan tämän oikeuden toteutumista tai määräämään näitä tietoja annettavaksi potilaalle.

Jos sinulla on syytä epäillä, että potilastietojen käsittelyssä on tapahtunut rikos, voit kääntyä asiassa poliisin puoleen.

Potilasvahinkolain mukaan Potilasvakuutuskeskuksella on oikeus saada sellaiset tiedot, joita tarvitaan korvauksen perusteen ja korvausvelvollisuuden laajuuden määrittämiseen. Oikeuteen ei vaikuta se, mitä salassapitovelvollisuudesta tai henkilörekisteritietojen luovuttamisesta muualla säädetään.

Potilasvakuutuskeskukselle ei saa luovuttaa tietoja, jotka ovat potilasvahinkoasian käsittelemisen kannalta tarpeettomia. Esimerkiksi potilaan koko sairauskertomuksen saa luovuttaa Potilasvakuutuskeskukselle vain poikkeustapauksessa.

Laskun maksajan eli työnantajan tulee voida varmistua siitä, että työterveyshuollon palveluita on käyttänyt työnantajan työntekijä ja että annetut palvelut kuuluvat työterveyshuoltosopimuksen piiriin. Potilastiedot ovat kuitenkin salassa pidettäviä. Työterveyspalveluja koskevassa sopimuksessa on syytä riittävän yksiselitteisesti määritellä, miten laskutusmenettelyissä huomioidaan salassapitovaatimukset.

Tietosuojavaltuutettu suosittelee, että laskutuksen oikeellisuuden varmistamiseksi työterveyshuolto liittää laskuun erillisen nimilistan niistä työntekijöistä, jotka ovat laskutusjaksolla käyttäneet työterveyshuoltopalveluja, ja erillisen lukumääräisen listauksen niistä toimenpiteistä, joita on tehty (esim. 5 kpl verenpaineen mittauksia tai tyyppitietoina lääkärikäynti- tai laboratoriokäyntilukumäärät). Toimenpidetietojen ei tulisi olla yhdistettävissä tiettyyn työntekijään. Laskutuskauden pidentäminen on perusteltua, jos vain yksi tai muutama työntekijä on käyttänyt työterveyshuoltopalveluja laskutuskaudella ja tiettyä henkilöä koskevat tiedot ovat yhdistettävissä toimenpiteisiin.

Vaihtoehtoisesti työterveyshuolto voi luovuttaa työntekijää koskevat tiedot siten, että laskusta ilmenee vain suoritteen tyyppitieto (esim. lääkärikäynti, laboratoriokäynti) siten, että se ei paljasta sairauden tai ongelman laatua. Myös vastaanottokäynnin päivämäärä voidaan merkitä, jos se on laskutuksen oikeellisuuden varmistamiseksi sekä työsuhteen oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta tarpeellinen tieto.

Jos työnantaja luovuttaa lääkärintodistuksen henkilöstöhallinnon rekisteristä työterveyshuoltoon, kyseessä on tietojen käyttötarkoituksen muutos ja tietojen luovuttaminen rekisterinpitäjältä toiselle rekisterinpitäjälle. Työnantaja saa luovuttaa työterveyshuoltoon työntekijän luovuttaman, tämän omaa työkykyä koskevan lääkärintodistuksen tai -lausunnon, jollei työntekijä ole kieltänyt luovuttamista. Muuten salassa pidettäviä tietoja voidaan luovuttaa vain rekisteröidyn yksilöidyn suostumuksen perusteella. Työntekijää täytyy informoida etukäteen oikeudesta vastustaa tietojen käsittelyä.