Hyppää sisältöön

180° astetta Villissä Pohjolassa

TSV
Julkaisuajankohta 30.3.2015 11.41
Kolumni

Ensin uutisoitiin lehdessä komeasti, että paikallinen viranomainen oli kieltänyt "reissuvihkon" käytön paikallisessa kotihoidossa. Samalla television ajankohtaisohjelman trailerissa kerrottiin tapauksesta, jossa sairaalahoidosta kotiutettu vanhus oli ollut ilman hoivaa neljä vuorokautta. Tämä laiminlyönti ilmeni pääkaupunkiseudulla käytössä olevasta "reissuvihkosta".

Miksi samaisessa palvelussa viranomaisten tulkinnat poikkeavat 180° astetta toisistaan?

Kun asiaa vähän analysoimme, kävi ilmi, ettei mainittua "reissuvihkoa" oltu kielletty. Asiaa minultakin tiedusteltiin, jolloin totesin, että salassapitosääntelystä voidaan poiketa sen luvalla, jonka hyväksi salassapitomääräys on annettu. Vanhus ja kuka tahansa muukin voi siis itse kykynsä mukaisesti asiastaan päättää. Eikö olisikin hienoa ja tiedollisen itsemääräämisoikeuden (tietosuojan) kannalta perusteltua jopa kysyä, miten asiakas haluaa asioistaan kenellekin kerrottavan.

Toisaalta high tech – Suomessa käytössä on yhteydenpitoa varten edelleen kynä ja ruutuvihko. Jotenkin jopa vähän omituista, eikö vaan? Tietosuoja edellyttää, että asiakasrajapinnat tulee toteuttaa tietoturvallisesti. Joskus tietoturvaa voi näköjään vieläkin edesauttaa lukittava lipasto ja siihen vain oikeutetuille annettava avain

Samalla kun kansakunnan julkinen huomio kiinnittyi edellä manitsemaani reissuvihko-gateen tapahtui kummia toisaalla; Kunnat.net -verkkosivulta uutisoitiin "Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut-projekti" hankkeesta. Siinä projektiin osallistuvat kunnat mukaan lukien Hämeenlinnan kaupunki, erään vain mainitakseni, "luovat itse- ja omahoitoa tukevien sähköisten palveluiden yhteistä kansallista kokonaisuutta" (lihavointi tässä kirjoittajan). Hämeenlinnan kaupungin mainitsin erikseen siksi, että SITRA:n uutisen mukaan "Hämeenlinna nousi edelläkävijäksi terveystiedon ja -palveluiden yhdistämisessä". Kunnan sähköisessä Minunterveyteni.fi -palvelussa sitä koskevan uutisen mukaan mm. tietokone tekee lääketieteellisesti perustellun ensiarvion tilanteesta ja antaa jatko-ohjeet. Uutisessa ei kerrota, miten vastuukysymykset on arvioitu koneen tekemän virheellisen päättelyn tilanteessa.

Asian tekee vähän ihmeelliseksi muun ohella se, että juuri nyt STM:ssä on aloittamassa työryhmä, jonka tehtävänä on pohtia kansallisen terveysarkisto Kanta-palvelun toissijaista käyttöä. Ideana Kanta-systeemissä kun on, että siihen on pakko liittyä ja että liittyvät järjestelmät on laadittu tietojärjestelmärkkitehtuuriltaan vastaamaan Kanta-palvelun määrityksiä. Liittyvät palvelut myös on auditoitava ja palveluita varten on toteutettava THL:n Operin erinomaisesti ohjeistama omavalvontasuunnitelma ihan modernin accountability-idean hengessä.

Suomeksi sanottuna näen taas vaaran, että meille tulee -kalliita- paikallisia viritelmiä, jotka eivät ole keskenään yhteensopivia tai jotka eivät täytä kansallisen määritelmän teknisiä tai terveydenhuoltolain mukaisia sisällöllisiä laatuvaatimuksia.

Summa summarum; vastakkaisia tulkintoja annetaan ja virheitä toistetaan. Näin meillä Villissä Pohjolassa.

Sivun alkuun