Euroopan tietosuojaneuvostolta ohje henkilötietojen käsittelystä tieteellisessä tutkimuksessa

Euroopan tietosuojaneuvosto on julkaissut ohjeistuksen, jolla sujuvoitetaan henkilötietojen käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Luonnos on avoinna kommenteille 25. kesäkuuta saakka.

Tietosuojaneuvoston uudet ohjeet selventävät henkilötietojen käsittelyn sääntöjä tieteellisessä tutkimuksessa ja auttavat tutkijoita tietosuojalainsäädännön noudattamisessa. Ohjeistuksen tarkoituksena on helpottaa datan hyödyntämistä yhteiskunnalle tärkeässä tutkimustoiminnassa. Tieteellisessä tutkimuksessa ja datan analysoinnissa käytetään myös yhä enemmän myös tekoälyä ja muita uusia teknologioita.  

”Ohjeistuksella helpotetaan innovatiivista tutkimustoimintaa EU:ssa. Euroopan tietosuojaneuvosto haluaa tukea tiedeyhteisöä tarjoamalla raamit, joiden puitteissa tieteellisen tutkimuksen koko potentiaalia voidaan hyödyntää ihmisten perusoikeuksia kunnioittaen”, Euroopan tietosuojaneuvoston puheenjohtaja, Suomen tietosuojavaltuutettu Anu Talus toteaa. 

Joustavammat säännöt tietojen uusiokäytölle ja suostumukselle

Ohjeissa selkeytetään sääntöjä tietojen käytölle muihin tieteellisiin tutkimustarkoituksiin. Tutkimukseen kerättyä dataa voidaan hyödyntää jatkotutkimuksessa aiempaa yksinkertaisemmin, sillä niiden käyttö katsotaan automaattisesti yhteensopivaksi alkuperäisen käyttötarkoituksen kanssa. Tutkijoiden on kuitenkin edelleen varmistettava, että tietojen alkuperäinen käsittelyperuste, kuten suostumus, pätee myös tietojen uusiokäyttöön.  

Henkilötietojen käyttötarkoitukset eivät välttämättä ole täysin tiedossa tutkimuksen alkaessa. Tutkijat voivat jatkossa pyytää tutkimuksen kohteilta niin sanottua ”laajaa suostumusta” henkilötietojen käyttämiseen. Suostumusta voidaan pyytää myös ”dynaamisesti” erillisiin tarkoituksiin, kun ne tarkentuvat tutkimuksen edetessä. Suostumusmalleja voidaan myös yhdistää. 

Ohjeissa täsmennetään myös, kuinka toimia, jos henkilö pyytää tietojensa poistamista tai kieltää tietojensa käytön tieteellisen tutkimuksen aikana. Oikeutta tietojen poistamiseen voidaan rajoittaa, jos se vaarantaisi tutkimuksen tavoitteet ja luotettavuuden. Henkilö ei myöskään voi vastustaa tietojensa käyttämistä, jos tutkimusta tehdään yleistä etua, kuten kansanterveyttä varten. 

Lisäksi ohjeissa annetaan esimerkkejä henkilötietojen käsittelyn vastuiden määrittelemiseksi sekä henkilötietoja suojaavista toimista. Suojatoimia ovat esimerkiksi henkilötietojen anonymisointi ja pseudonymisointi, eettinen valvonta, tietoturvalliset käsittely-ympäristöt, suojatoimet tutkimustulosten julkaisussa, ehdot tietojen jatkokäytölle sekä yksityisyyttä vahvistavat teknologiat (PET-teknologiat). 

Ohjeissa annetaan kuusi kriteeriä, joiden perusteella tutkija voi arvioida, täyttyykö tieteellisen tutkimuksen määritelmä. Kriteerit auttavat tunnistamaan, milloin on kyse tieteellisestä tutkimuksesta, johon joustavammat säännöt pätevät.

”Toivomme, että tietosuojaviranomaisten laatimat kriteerit edistävät Euroopan komission omnibus-hankkeen tavoitteiden etenemistä”, Talus sanoo. 

Lisätietoja: 

​​​​​​​Tietosuojaneuvoston ohje englanniksi: Guidelines 1/2026 on processing of personal data for scientific research purposes (edpb.europa.eu)

​​​​​​​Euroopan tietosuojaneuvoston tiedote 16.4.2026 englanniksi: EDPB brings clarity to data processing for scientific research, speeds up the finalisation of the anonymisation guidelines and approves first European data protection seal as a tool for transfers (edpb.europa.eu)

Euroopan tietosuojaneuvosto (EDPB) on riippumaton EU:n elin, joka koostuu EU:n kansallisista valvontaviranomaisista ja Euroopan tietosuojavaltuutetun edustajista. Myös ETA-maat Islanti, Norja ja Liechtenstein ovat tietosuojaneuvoston jäseniä. Euroopan tietosuojaneuvosto vastaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja poliisi- ja rikosoikeusviranomaisia koskevan tietosuojadirektiivin yhdenmukaisesta soveltamisesta. Tietosuojavaltuutettu Anu Talus toimii tietosuojaneuvoston puheenjohtajana vuosina 2023–2028.