Lain kirjoittaminen on vaikeaa!

Euroopan unionin tietosuojaviranomaisten kevätkokouksessa huhtikuun lopussa avauspuheenvuoron käyttänyt Euroopan tietosuojavaltuutettu toi esille merkittävän havainnon: Euroopan unioni vie tietosuojaa eteenpäin, joten viranomaisten kokouksilla on vaikutuksensa globaalisti. Mikä hieno huomio! Tämä havainto olisi osattava valuttaa kansalliselle tasolle. Aina se ei ole helppoa.

Olin alustavasti asiantuntijana kuultavana erään ministeriön lainsäädäntöhankkeesta, kun EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisen alkamiseen oli 395 päivää. Nämä kuulemistilaisuudet, ovatpa ne sitten eduskunnassa tai ennen hallituksen esitysten antamista ministeriöissä, ovat ehdotonta työni suolaa. Sallitte minun myös muistuttaa, että meillä Suomessa lienee pitkäkestoisin perinne tässä yhteistyössä, joka nyt perustuu uuteen tietosuoja-asetukseen, GDPR:ään.

Tässä kertomassani hankkeessa on kysymys tilanteesta, johon tulee samanaikaisesti sovellettavaksi tietosuoja-asetus, tietosuojadirektiivi ja perustuslakimme sisältämä lainsäädäntötoimeksianto henkilötietojen suojaksi ainakin niiltä osin, kun kysymykseen tuleva toiminta ei kuulu Euroopan unionin toimivaltaan. Lisäksi kansallinen erityispiirteemme on, että henkilötietojen luovuttamiseen sovelletaan julkisuuslakia tai sitä täydentäviä erityislakeja. Julkisuuslain päivitystarpeita pohditaan puolestaan sekä oikeusministeriön TATTI-työryhmässä että valtiovarainministeriön tiedonhallinnan kehittämisen työryhmässä.

Henkilötietojen luovutussäännökset on muuten piilotettu aika tehokkaasti sekä asetukseen että direktiiviin. Vaatii vähäistä enemmän hujumenttia ne sieltä löytää. Tällaisessa lain luonnostelussa tulee ottaa huomioon erityisesti kansallinen liikkumavara sekä edellytetyt turvatakeet. Tämä haastaa osaltaan myös eduskunnan perustuslakivaliokuntaa. Ei helppoa!

Koordinaatiota tarvitaan totisesti paitsi kansallisella myös eurooppalaisella tasolla. Tietojeni mukaan Euroopan komissio käy jatkuvaa, ainakin kuukausittain tapahtuvaa dialogia tietosuojauudistuksesta jäsenvaltioiden kanssa komission asiantuntijaryhmässä. Komissio järjestää myös kahdenvälisiä tarkastelutilaisuuksia. Eri jäsenvaltiot eivät tosiaankaan näytä etenevän yhtä jalkaa! Näissä tarkasteluissa yhdeksi keskeiseksi kohteeksi joutuu kansallisen liikkumavaran käyttö ja tietysti se, ettei kansallisen liikkumavaran käytön rajoja rikota. Toisaalta komission suurennuslasia käytetään sen varmistamiseksi, että sellaisenaan voimassa olevat säännökset tulevat täysimääräisesti huomioiduiksi. Eräs tällainen artikla on muuten se, joka edellyttää tietosuojaviranomaisen riittävää resursointia.

Koska meidän toimistoamme kuullaan näissä lainsäädäntöhankkeissa, haluamme auttaa tämän haasteen voittamisessa. Siksi olemme laatineet luonnoksen ohjeesta lainsäädäntölausuntojamme varten. Toivottavasti siitä on valmistuttuaan iloa myös lainlaatijoille.

Hyvää kevättä!