Lainvalmistelussa on tärkeää huomioida ihmisten perusoikeus yksityisyyteen – Lakiehdotus antaisi Verohallinnolle laajat oikeudet ihmisten tilitapahtumatietoihin
Hallituksen esitysluonnoksessa esitetään Verohallinnon tiedonsaantioikeuden laajentamista harmaan talouden torjumiseksi 1.1.2026 alkaen. Lakiehdotuksen mukaan Verohallinto saisi jatkossa käsitellä massadata-aineistoja ihmisten tilitapahtumista verovalvontaa varten. Datamassat voisivat sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
Lakiehdotuksella muutettaisiin Verohallinnon vertailutietotarkastusta koskevaa sääntelyä. Esityksessä ehdotetaan, että Verohallinto saisi pankeilta massadata-aineistoa asiakkaiden tilitapahtumista verovalvontaa varten. Lakimuutos tarkoittaisi toteutuessaan, että Verohallinto saisi käsitellä suuria määriä myös verovalvonnan kannalta tarpeettomia henkilötietoja.
Ihmisten yksityiselämästä voi nykyisin saada yksityiskohtaisen kuvan pankkitilin tapahtumien perusteella. Tilitapahtumat voivat paljastaa henkilöstä arkaluonteisiakin tietoja esimerkiksi terveyspalveluiden käytöstä.
Perusoikeuksiin puuttuva lainsäädäntö on valmisteltava erityisen huolellisesti
Ihmisten perusoikeuksiin puuttuvat lakimuutokset tulisi tietosuojavaltuutetun mukaan valmistella huolellisesti eri näkökohtia tasapainoisesti punniten. Tietosuojavaltuutettu korostaa, että viranomaisen rajattu toimivalta on yksi demokratian ja oikeusvaltion kulmakivistä. Liian laajat toimivaltuudet ja tietojen käsittelyoikeudet voivat rapauttaa ihmisten luottamusta viranomaistoimintaan.
”Ihmisten yksityisyydensuojaa kavennettaisiin lakiehdotuksessa merkittävästi. Tavoite harmaan talouden torjumiseksi on tärkeä, mutta viranomaisen toimivalta, tietojen käyttötarkoitukset ja se, mitä tietoja kuhunkin tarkoitukseen voidaan käsitellä, on rajattava tarkasti. Veronkiertoa pitää torjua, mutta kohdennetusti ja oikeasuhtaisilla keinoilla”, tietosuojavaltuutettu Anu Talus toteaa.
Lakimuutos vähentäisi viranomaisen toiminnan avoimuutta. Lakiehdotuksen mukaan henkilö ei välttämättä saisi Verohallinnolta tietoa siitä, onko hänen tietojaan luovutettu tai käytetty verovalvontaa varten. Tällaisissa tapauksissa on keskeistä, että kansalaisille kerrotaan selkeästi mahdollisuudesta pyytää tietosuojavaltuutettua tarkastamaan, mitä tietoja hänestä käsitellään. Välillinen tarkastusoikeus on käytössä esimerkiksi osassa poliisin ja muiden sisäisen turvallisuuden viranomaisten tietojenkäsittelyä.
Tarpeettomat henkilötiedot tulisi poistaa viipymättä
Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että Verohallinto voisi säilyttää verovalvonnan kannalta tarpeettomia tietoja niin, että ne hävitettäisiin viimeistään kahden vuoden kuluessa. Tietosuojavaltuutettu katsoo, että kahden vuoden säilyttämisaika on liian pitkä erityisesti siksi, että tietojen säilyttämiselle ei olisi varsinaista perustetta.
”Kansalaisten perusoikeuksien kunnioitus ja viranomaisten toimivallan selkeä rajaaminen on ensisijaisen tärkeää juuri nyt maailmanpoliittisten kriisien keskellä. Suomalaisen oikeusvaltion suojeleminen on entistäkin tärkeämpää”, Talus toteaa.
Lisätietoja:
Tietosuojavaltuutettu Anu Talus, anu.talus(at)om.fi, puh. 029 566 6766