Syyttävä sormi ja ne neljä muuta

Vanhan viisauden mukaan syyttävän sormen osoittaessa johonkin, osoittavat muut neljä sormea syyttäjää itseään. Koitan nyt antaa niille nimet;

Huhtikuussa valtalehden mielipidepalstalle nostettiin taas väitetty vastakkainasettelu lasten ja nuorten parhaan ja tietosuojan välille. Sitten kerrottiin, että tiukka tietosuoja on vienyt kouluilta keinoja tukea lasta. Kirjoituksen laatija arvioi asiaa nykyisen oppilas- ja opiskeluhuoltolain osalta.

Mainittu laki on tullut voimaan elokuussa vuonna 2014. Siitä järjestettiin eduskunnan sivistysvaliokunnassa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa laajat asiantuntijakuulemiset (kts. www.eduskunta.fi SiVM 14/2013vp ja StVL 16/2013vp). Kuultavina olivat nähdäkseni oikeastaan kaikki asian kanssa työskentelevät. Oli lapsiasianvaltuutettu, Suomen Rehtorit ry, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, useita eri ministeriöiden edustajia ja tosiaankin suuri joukko muitakin asiantuntijoita. Julkinen kritiikki saa tietysti minut pohtimaan, että kävikö tässä sitten niin, että maahamme laadittiin huono laki vai voisiko kritiikki perustua johonkin muuhun syyhyn?

Näe metsä puilta ja anna paholaiselle nimi, niin se ei pelota niin paljoa. Tässäkin asiassa ydin taitaakin olla osata arvioida koko asiaan vaikuttava "lainsäädäntökehikko". Esimerkkinä olkoon kysymys siitä, soveltaakohan sosiaalialan virkailija omaan työhönsä sosiaalipuolen lakeja vai opetuspuolen lakeja. On siis katsottava kokonaisuutta. Pyysin erästä kritiikin esittäjää osoittamaan mikä laki tai mikä lainkohta erityisesti aiheuttaa ongelmia. Siihen en saanut vastausta, mutta vastaajan mukaan useissa koulutustilaisuuksissa oli näin opetettu.

Toimistossamme laadittiin sitten nopeasti asiaa koskenut uutistiedote, jossa tuotiin esiin oikeusohjeita, joita on mm. laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000 kts. 17§) ja Perusopetuslaissa (628/1998 kts. 40,41§§), joilla pyritään turvaamaan opetustoimen tehokkaat ja lasta ja nuorta tukevat tiedonsaantioikeudet. Koulun oikeudesta ilmoittaa havaitsemistaan ongelmista säädetään puolestaan mm. lastensuojelulaissa (417/2007 kts. 25, 25a §§).

Kun sitten oppilaitoksissa tehdään aivan sallittua moniammatillista yhteistyötä opiskeluhuoltoasioissa, soveltuu siihen oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi edellä mainitussa lausunnossaan: "..., on selvää, että palvelun käytölle samoin kuin opiskeluhuollon onnistumiselle on edellytyksenä yleisesti ja yksityisesti koettu luottamuksensuoja. Sosiaali- ja terveydenhuollossa luottamuksen suoja ja tietosuoja ovat olennainen toiminnan onnistumisen edellytys ja sen eettinen perusta. Tämä pätee niiden tehtäviin myös yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa, jonka palvelut koostuvat keskeisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tuottamista palveluista, joiden tulee olla tukea tarvitsevan oppilaan käytössä luottamuksellisesti...Valiokunta pitää myönteisenä, että laissa on luotu uusi ja entistä joustavampi mahdollisuus selvittää asiantuntijoiden avulla opiskelijan tuen tarvetta."

Hienoa, että asioista puhutaan julkisuudessa. Parempi ehkä kuitenkin, että se tapahtuisi jo lainvalmistelun yhteydessä. Tärkeää on myös huolehtia työntekijöiden osaamisesta. Selvittelimme myös hieman asiaan liittyvän ohjauksen tuottamisen tilannetta. Oikeanlaiselle ohjaukselle on tosiaankin tarvetta. Selvisi, että ohjausta – ilmeisesti toisistaan tietämättä – ollaan ainakin kolmella eri taholla valmistelemassa!

Anteeksi sanavalintani, mutta lupaamani nimet noille neljälle itseensä osoittaville sormille ovat; osaamattomuus, tietämättömyys, huono asenne ja huonot järjestelmät. Vaarallinen yhdistelmä.