Tekoäly hoi – missä Suomen digistrategia?
Tyypillisen vilkas tietosuojakevät ja -kesä alkavat hiljalleen taittumaan kohti syksyä. Helsingin kaupungin tietomurto, Metan ja X:n tekoälymallit Irlannissa valvontaviranomaisen syynissä, vanhempien lapsista jakamat henkilökohtaiset tiedot sosiaalisessa mediassa, koulujen tietosuojakäytännöt, tekoälyasetuksen kansallista täytäntöönpanoa ja paljon muuta on mahtunut näihin kuukausiin.
Yhteiskunnan digitalisaatiosta on puhuttu jo vuosia, ja Suomi on halunnut profiloitua edelläkävijänä ja korkean teknologisen osaamisen maana. Tämä tavoite on selvä, eikä herättäne juurikaan soraääniä – kaikki voivat tämän tavoitteen takana seisoa. Sitä vastoin varsinainen digistrategia tuntuu olevan kateissa. Saman puheenvuoron aikana puhutaan sujuvasti tarpeesta luoda turvalliset, luotettavat digimarkkinat, korostetaan ihmiskeskeisen sääntelyn merkitystä ja ollaan huolissaan siitä, että sääntely rajoittaa innovatiivista toimintaa.
Keskustelu tuntuu irralliselta eurooppalaisesta viitekehyksestä. New York Times kirjoitti viikonloppuna Ruotsista ja sieltä nousevista useista teknologiayrityksistä. Ruotsissa on sama sääntely kuin meillä ja viranomaisten tulkintalinjat hyvin samankaltaisia. Merkittävin ero lienee Ruotsin valvontaviranomaisen IMYn toimivalta määrätä hallinnollisia seuraamusmaksuja myös julkiselle sektorille. Hallinnollisia seuraamusmaksuja on määrätty Ruotsissa yhteensä lähes 28 miljoonaa euroa. Noin puolet IMYn päätöksistä kohdistuu julkiselle sektorille.
Suomeenkin tarvitaan tekemisen meininkiä
Täällä puheenparsi tuntuu aina väistämättä kääntyvän sääntelyn rajoittavuuteen. Keskustelu on painottunut tähän näkökulmaan jo yleisen tietosuoja-asetuksen neuvotteluista ja soveltamisen alkamisesta lähtien. Tästä on nyt aikaa yli kymmenen vuotta. Vaikka samanlaisia huolia esitetään myös eurooppalaisilla foorumeilla, on lähestymiskulma digitalisaatioon hyvin erilainen. EU:n sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton puhuu eurooppalaisten arvojen varaan rakentuvasta digitaalisesta yhteiskunnasta, ja sama ajatusmalli toistuu yhden jos toisenkin puheessa. Samaan aikaan pöhinä kentällä on kova ja tekemisen meininki välittyy vahvasti. Esimerkiksi tekoäly on vahvasti pinnalla Ranskassa. Tämän hetken trendi on etsiä ratkaisuja, joissa huomioidaan henkilötietojen suoja.
EU on tehnyt globaalisti yhteistyötä tekoälyasetuksen eteen. Harvassa ovat puheenvuorot, jotka kiistävät tarpeen säädellä tekoälyä. Tekoälyasetuksesta seuraa myös uusia viranomaistehtäviä, ja niistä kaikkein keskeisin saattaa olla hiekkalaatikon puitteissa tapahtuva ohjaus ja neuvonta.
Viesti on ollut, ettei uusiin EU-sääntelystä tuleviin tehtäviin ole tiedossa lisäresursseja. Huoli valtiontaloudesta on perusteltu. On kuitenkin tärkeää, että tulevaan suuntaavalla, innovatiivisella toiminnalla on aidot mahdollisuudet menestyä. Suomalaisten yritysten kilpailukykyä on myös tärkeää kyetä vahvistamaan viranomaisen vahvalla tuella. Tietosuojavaltuutetun toimisto on vastaavan kokoisten jäsenmaiden vertailussa asukaslukuun suhteutettuna EU:n viidenneksi pienin viranomainen noin 60 henkilötyövuodella. Pienempiä ovat vain Slovakia, Itävalta, Kreikka ja Portugali. Edelle menevät esimerkiksi Tsekki, Kroatia ja Unkari.
Samalla hallitusohjelmatavoitteena on julkishallinnon aiempaa laajempi digitalisointi. Se tulee tehostamaan viranomaistoimintaa ja tuo varmasti myös säästöjä. Samaan aikaan on tärkeää, että kivijalasta rakennetaan vankka – yhteiskunnan digiturvallisuuden perustan on oltava vahva. Tämä edellyttää resurssien kohdentamista tähän toimintaan juuri nyt.
Jälkikäteen tehdyt muutokset ja korjaukset eivät ole kustannustehokkaita. Eurooppalainen kollegani kertoi taannoin, että hänen määräämänsä hyvin pieni muutos julkisen sektorin tietojärjestelmään maksoi viisi kertaa niin paljon kuin koko järjestelmän rakentaminen oli kustantanut. Teknisestä kehityksestä vastaavien ja tietosuojaosaajien vuoropuhelua tarvitaan jo heti projektin suunnitteluvaiheessa.
Pidetään huoli siitä, että meillä tämä vuoropuhelu saadaan toimimaan, ja että tekoälyasetuksen hiekkalaatikoilla on tekemisen meininki! Tekoäly sopii varmasti julkishallinnon toimintaan - kunhan suunnittelu tehdään huolella.
Anu Talus
Tietosuojavaltuutettu